Ollapa nyt ekaluokkalainen. Voisi nauttia ihanasta aapisesta. En tiedä, nauttiiko aapisen omistaja siitä niin kovasti kuin äitinsä, mutta joka tapauksessa pidän aapisen kantaaottavasta hengestä. Siinä on tietysti metsä, jonka eläimet halauavat säilyttää. Mutta rakennuskoneet lähestyvät metsää vääjäämättä. Mielenosoituksilla, median hyväksi käyttämisellä - lempeällä kansalaisaktivismilla eläimet saavat säilytetyksi vanhan, hienon metsän.
Yritin laittaa tähän muutamia kuvia aapisesta, mutta jostain syystä se ei onnistu. Kerron siis. Kun opiskeltavana on P-kirjain, sivulla on kuva metsäkoneesta metsässä, huolestuneita kettuja ja pupuja (joilla on kaikilla omat nimet) ja teksti: "Puu pantiin poikki, pupu piiloon loikki". V-kirjaimen kohdalla on kuva variksesta, joka on joutunut vangiksi häkkiin, jossa säilytetään myrkkymaaleja ja kaasupulloja ja sen sellaisia. Häkin ovessa on nappulat "sulje" ja "avaa". Pupu kummastelee häkkiä vieressä. Tekstinä on: "Voit vaikka oven avata, kun osaat oikein tavata".
Metsä saatiin pelastettua, mutta vaiheet olivat aika dramaattisia. Muun muassa Niilo-liito-oravan siipipoimu repeytyy hötäkässä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment