Urakka lähestyy loppuaan. Olen niin kahjo ihminen, että kudon aina erittäin urakkahenkisesti. Koko kroppa on krampissa kudontasessioiden jälkeen. Mietin koko ajan, montako senttiä olen kutonut ja kuinka voisin kutoa vielä hieman tehokkaammin. Kuitenkin kudonta on rentouttavaa, jälkeenpäin tuntuu hyvältä. Koska ainakin tuon kaulaliinan tekeminen on aika yksitoikkoista, on kutoessa oikeastaan pakko kohdata omat ajatuksensa. Taidan olla pohjimmiltani kiireinen, kärsimätön ja suorituskeskeinen halkipoikkijapinoon-ihminen.
No comments:
Post a Comment