Tässä pieni opettavainen tarina: luontoa ei voi käskeä. Pääsiäisruohot on istutettava ajoissa, vaikka olisi rättiväsynyt, vaikka olisi kuinka kiire ja miljoona muuta asiaa, vaikka multapussi olisi varastossa kaiken mahdollisen romppeen takana, vaikka sopivan ihastuttava ja sisustukseen sopiva ruukku olisi vielä etsimättä. Pahvilautasissa lasten ruohot; istuttivat ne isänsä kanssa viime viikon tiistaina minun sekaantumatta asiaan. Mies on vapaa estetiikan taakasta, ja lapsilla taitaa vielä olla kosketus johonkin sisäiseen kylvökalenteriinsa, joku sellainen, jonka aikuiset ovat menettäneet.
Ihastus-sisustus-ruukussa äidin pääsiäisruoho, istutettu juuri äsken. Ei ehdi, ei.
1 comment:
Meillä tyttö puoliväkisin haetutti minulla multapussin (se tosiaan oli myös varaston nurkassa) ja muut tykötarpeet. Ja ruoho tulee ajoissa vain siksi.
Kiva blogi muuten. Poneistakin olisi sanottavaa, mutta taidan mennä nukkumaan.
Post a Comment